maanantai 31. maaliskuuta 2008

Aika parantaa haavat.

Alkaa usko palata tähän vanhaan viisauteen minullakin. Asiaa ovat ehkä auttaneet valoisammat päivät ja lomien vietto siellä missä sydämellä on hyvä olla. Sydänsurutkin ovat vähentyneet, vaikka kyllä rakkaan ihmisen luokse on jatkuva ikävä. Se tunne taitaa olla kyllä molemminpuolinen. Vaikka kaipaus tekee kipeää, se on kaunis asia. Se tulee rakkaudesta. Kun itse on sen rakkauden keskellä, tietää, mistä tehdään ne laulut... Rakkauslaulut.

Kun lueskelin aiemmin kirjoittamiani blogeja, huomasin, että en ole kirjoittanut Hänestä riviäkään. Halusin unohtaa, mutta sydäntä ei voi käskeä. En tiedä onko meillä enää mahdollisuutta saada toisiamme kokonaan. Oli yksi mahdollisuus, mutta pilasin kaiken omilla ongelmillani. Hän sanoo, että ehkä kaikki huonot asiat tapahtuivat siksi, että oppisimme jotain. Minä todella uskon Häneen...

Maaliskuu loppuu tänään. Tämä oli hyvä kuukausi, vaikka bloggailu jäikin vähälle. Näin Hänet pitkästä aikaa. Sain suudella. Katsoa Hänen silmiään. Meillä oli pieni hetki yhdessä. Olimme onnellisia. Kaikki tämä auttaa jaksamaan. Odottamaan uutta hetkeä...

Huomenna on Aprillipäivä ja Hänen syntymäpäivänsä. Hyvää Aprillipäivää! Hyvää syntymäpäivää Rakas!

Ei kommentteja: