Niin, tuota... Kolme ajatuspistettä ovat mulle aika tyypillinen tapa pitää taukoa. Palasin tämän blogin ääreen ensimmäistä kertaa pariin vuoteen. Luojan kiitos, että en poistanu noita tekstejä, vaan säilytin (melkein) kaiken mitä olin aiemmin kirjoittanut. Jotain pahimpia pätkiä muistaakseni sensuroin jopa itseltäni. No mitäpä tuosta.
Tänään istun pitkästä aikaa pohtimassa omaa itseä, olemassaoloa, elämän polkua jnejne. Tapahtumia kahteen vuoteen mahtuu mulle tyypillisesti enemmän, ku ns. perusihmisellä 10-20 vuoteen. On ihmissuhteita, ylämäkiä, alamäkiä ja muuta sotkua, vaikka muille jakaa. Tunnetilat vaihtelevat päivittäin, jopa tunneittain, mutta myös pidemmällä jaksolla. Raivoa, iloa, hellyyttä, pettymystä, himoa, inhoa, kylmyyttä, lämpöä... you name it, I got it. Kumpa vaan viitsisin useammin kirjotella näitä ylös, sillä varsinkin ne tyhjyyden ja räjähtämispisteen väliset tunnetilat pitäis ehkä oppia "eristämään" tai ainaki purkamaan tekstiksi. Itseanalyysiä olen aina pitäny tärkeänä, mutta vaikeana hommana.
Yhä edelleen monia tekemisiäni, varsinkin kirjoittelua, vaivaa perfektionismi. Kunnon ajatuksenvirtaa on vaikeaa saada irtoamaan selvinpäin. Nyt tosin sitä ongelmaa ei ole, vaan tämä kaikki tulee kyllä ihan suoraan tuolta pääkopasta :) Muista tämä hetki! Let it flow and let it snow!
Perusasiat tällä hetkellä: Töitä, perhe, muutto. Niistä olisi hyvä pitää kiinni just nyt! Tsemppiä mulle ja palataan toivottavasti pian. :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti